Lehtien julkaisematta jättämät
Olen tarjonnut harvakseltaan mielipiteitä lehdille. Mielipiteeni tuovat yleensä yllättäviä, uusia näkökulmia tärkeinä pitämiini aiheisiin. Jostakin syystä lehdet eivät julkaise mielipiteitäni. Olen tarjonnut niitä Helsingin Sanomille, Turun Sanomille ja Uudelle Suomelle.
Yllättävää kyllä, nettikeskustelussa, jonka pitäisi olla suhteellisen vapaata, tapahtuu myös voimakasta sensuuria. Asiallisiakin viestejä poistetaan. Seuraavat aiheet ovat olleet lähellä sydäntäni suomalaisessa yhteiskunnassa viimeisen 10 vuoden aikana. Poliisien ja syyttäjien liiallinen valta
Tämän mielipiteen kirjoitin Bodom-kohun aikaan syksyllä 2005 ja tarjosin sitä Helsingin Sanomien mielipidepalstalle. Pidän mielipidettä tärkeänä, koska siinä tuodaan esille se, että rikostutkimuskin tulee aina suhteuttaa kokonaisuuteen, erityisesti vanhoissa rikostapauksissa. Ei ole merkitystä sillä, vaikka tutkijoiden vaisto kertoisi oikean tekijän löytyneen, vaan vanhoissa tapauksissa todisteiden pitää olla kiistattomat. Kysymys on sekä taloudellisista tekijöistä että kansalaisten oikeusturvasta.
Bodom-tutkinta on synnyttänyt epäjärjestystä
Henkirikosten perintö
Helsingin Sanomien Kerava-surman nettikeskustelussa kesällä 2008 aprikoitiin sitä, kuinka väkivaltainen maa Suomi oikeastaan on. Päätin ottaa asiasta selvää. Kun tarkastellaan Suomen väkivaltaisuutta, tulee ottaa huomioon sekä kuolemaan johtava väkivalta että tätä lievempi väkivalta. Tilastoissa nämä kaksi väkivallan tyyppiä laskettaneen usein erikseen, mutta kuitenkin suhteuttaminen muihin maihin täytyy tehdä kokonaisuuden kautta. Lisäksi kuolemaan johtavalla väkivallalla pitää olla suurempi painoarvo kuin sitä lievemmällä väkivallalla. Jos toimittaja ottaa huomioon vain lievemmän väkivallan, on mahdollisuus saada aikaiseksi raflaavia otsikoita, jotka eivät kuitenkaan kerro kokonaisuudesta yhtikäs mitään.
Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisin maa
|
Suorittamisen kulttuuri
Jätin Helsingin Sanomien Kerava-surman nettikeskusteluun myös seuraavan mielipiteen siitä, mikä oikeastaan on suomalaisen väkivallan perussyy, eikä tätäkään mielipidettä julkaistu. Suomalaisen väkivallan, itsemurhien ja henkisen pahoinvoinnin syyt ovat hyvin tiedossa, mutta niiden tiedostaminen omassa elämässä on äärimmäisen paljon vaikeampaa. On helppo tiedostaa valhe teoriassa, mutta on huomattavan paljon haastavampaa nähdä valhe tosiasiallisesti omaan elämään vaikuttavana voimana. Ihmisillä on taipumus siirtää valhe oman itsensä ulkopuolelle, yhteiskuntaan, ja kuvitella, että yhteiskuntaa muuttamalla valhekin häviää. Valheen juuri toimii kuitenkin ihmisen, yksilön sisällä.
Myötätuntoa ei voi mitata
Lääkeusko ja epäinhimillisyys hoitotyössä
Tarjosin oheista mielipidettä ensin syksyllä 2008 Helsingin Sanomien mielipideosastolle ja myöhemmin kesällä 2009 Turun Sanomien mielipideosastolle ja Uudelle Suomelle. Mikään lehti ei julkaissut sitä. Pidän mielipidettä erittäin tärkeänä, koska siinä tuodaan esille inhimillisyyden puute psykiatrisessa hoitotyössä. Lisäksi mielipiteessä tuodaan esille se, että lääkkeiden ei tulisi kuulua pakolliseen hoitopalettiin, vaan myös lääkkeettömän hoitamisen pitäisi olla mahdollista. Lääkkeiden tarjoaminen rutiiniratkaisuna on kulkemista sieltä, missä aita on matalin. Lääkkeillä ihminen voidaan pitää hengissä ja tolkuissaan, mutta kokonainen eheytyminen on jotakin muuta. Kokonainen eheytyminen on prosessi, jossa ei ole hoitajaa ja hoidettavaa, vaan molemmat pyrkivät inhimillisessä vuorovaikutuksessa yhdessä kulkemaan kohti eheytymistä. Tämä on rakkautta.
Yhteiskunnan medikalisoituminen on edennyt liian pitkälle
Byrokraattien mielivaltaisuus
Lähetin oheisen mielipiteen Helsingin Sanomien mielipideosastolle huhtikuussa 2014. Sitä ei julkaistu. Pidän mielipidettä tärkeänä, koska se tuo esille TE-toimiston ambivalentin suhtautumisen asiakkaaseen. Asiakkaan omaa suunnitelmaa saatetaan hetken aikaa tukea, mutta jos se ei tuota tulosta jollakin (mahdollisesti lakien määrittelemällä) aikavälillä, se hylätään ja siirrytään niin sanottuihin pakkotoimenpiteisiin. Tällainen toiminta ei ole asiakkaan edun mukaista eikä siten myöskään yhteiskunnan edun mukaista. Lyhytnäköinen pakottaminen tuottaa henkistä pahoinvointia, joka on suurempi ongelma kuin mahdollinen saavutettu taloudellinen hyöty.
TE-toimisto on liian lyhytjännitteinen
|